Made-pilkin valmistus

Tämä postaus tulee nyt hieman myöhässä, mutta on lähes ajankohtainen vuoden-aikaan nähden. Kevät talven yksi mielenkiintoinen eräkokemus on mateen pilkkiminen jota tänä keväänä nuorempi tyttärenikin pääsi kokeilemaan ja innostui asiasta toden teolla ja ensi keväänä onkin lähdössä jälleen mukaan. Pimeys ja sohjo jäällä ei tytärtäni haitannut viimeisimmällä keikalla vaan madetta juksattiin intoa puhkuen ja pilkki reissun päälle lämpöinen sauna ja tietty se vilpoisa saunalimppari sekä tieto seuraavan päivän verkkojen tarkastus reissusta takasi erittäin onnellisen nuoren-neidin. Vaan asiaan eli made-pilkin valmistus joka on erittäin helppo tehdä ja tässä esimerki Pupu-Poimureiden tapaan.

Aluksi tein kuivaan koivu-lankkuun valumuotin ja erittäin tärkeää on että muotin puu on kuivaa sillä jos puu on kostea on vaarana että sula lyijy räiskyy silmille joten ehdottomasti kuivaa puuta. Made-haraa varten porasin ensin n. 3cm halkaisijaltaan ja n. 1 cm syvän kolon tähän sopii esimerkiksi oksapora vallan mainiosti. sen jälkeen keskelle pienemmällä poran terällä 5-6 mm keskelle lisä syvennys n. 0,5 cm ja made-morria varten tein muotin taltalla johon myös porataan morrin selkäosan kohdalle myös n. 0,5 cm syvä kolo käyttäen 5-6 mm poranterää.

Tämän jälkeen tein made-haran muottiin ympärille tasasille väleille urat koukkuja varten ja morrin päähän pienen uran koukkua varten. seuraavana asetellaan koukut harassa uriinsa ja itse ankkuroin kaiken varalta koukut toisiinsa sidontalangalla. Seuraavana laitoin keskireikään paksummasta rautalangasta taivutetun pien silmukan josta käännän valun sisään jäävät päät 90 asteen kulmaa ja molemmat päät eri suuntiin jottei lenkki karkaisi sitten käytössä harasta. Lenkin pää ja reikä on hyvä suojata foliolla jottei siihen menisi turhaan lyijyä se helpottaa jatko työskentelyä.

Sitten päästään itse valuun. käytin tällä kertaa kierrätys materiaalia eli vanhoja rengaspainoja.
Itse lyijun sulatus tapahtui kaasuliekillä ja tinakauha toimii hyvin tosin kauhaa muokkasin sen verran että tauvutin siihen pienen kaatonokan jotta lyijyn saa kaadettua mahdollisimman tarkasti muottiin. Lyijyn sulamispiste on 327,5 c joten kaasu riittä erinomaisesti ja sulaminen tapahtuu nopeasti.

Sulatus vaiheen ja valun jälkeen annetaan lyijyn jäähtyä rauhassa jotta kuokut pysyvät varmasti paikoillaan eikä poistovaiheessa pääse liikkumaan. käytin poistaessani haraa muotista apuna ruuvimeissiliä jolla varovasti longotin reunoilta, mutta en koukusta. Aika vaivattomasti hara irtosi muotista.

Made-morrissa voi joko itse koukun taivuttaa niin että koukun oma lenkki tulee keskireikää tai sitten tehdä samalla tavalla rautalangasta silmukan niin kuin harassakin ja folio suojaksi jottei lyijy peitä lenkkiä. tähän vaikuttaa paljonkin koukun koko vaikkakin yleisesti made-pilkeissä koukut ovat isoja. itse laitoin morrissa erillisen silmukan kun koukku ei ollut riitävän pitkä jotta pään olisi voitnut taivuttaa niin että se olisi keskireiässä. ja morrin poiston muotista tein samoin kuin harankin.

Seuraavaksi hion siistimmäksi ja tarkemmin muotoonsa morrin johon voi käyttää joko kulmahiomakonetta ja lamellilaikkaa tai sitten nauhahiomakonetta jossa sellainen kapea nauha, jota käytin itse. Sitten oli vuorossa rautalangan taivuttelua eli haraan taivutin ns. perukkeen johon tulee vielä lisäksi syöttikoukku.

                    Yläkuvassa made-hara ja alemmassa made-morri

Kun loppu sipistelyt oli tehty suoritin maaluksen valkealla-spraymaalilla. Ja näin onkin ensi kevät-talvelle mateen juksaus välineitä valmiina.

Nellin kauden lopettajaiset

Nyt kun jänisjahti alkaa pikku hiljaa lähestyä loppuaan, niin vietimme Nellin kanssa kauden lopettajaisia, kun kiiman päättymisestäkin oli jo riitävästi aikaa. Sunnuntai aamu vakeni leutona, mutta tuulisena jahti laiteltiin käyntiin niin kuin oli suunniltetu. Vieraani saapuivat ajallaan ja jaoin passipaikat ja jäin Nellin kanssa odottamaan jotta kaikki olisivat passipaikoillaan. Kun kuonon edessä oli tuoreet rusakon jäljet jouduimme odottelemaan jotta kaikki olisivat paikoillaan.

Kuonon edessä näkyvät jäljet ja isäntä ei aukaise hihnaa mitä ihmettä tämä oikein tarkoittaa ? tuntui Nelli miettivän ja antoi välistä minulle oman palautteensa asiasta vingahtelemalla kärsimättömästi ja lopulta jopa vaativaankin sävyyn.

                                       Tosta se on menny !

                                      Etkö sie vois jo löysätä hihnaa ?


Ja kun olin soitellut tarkistus soitot ja tiesin miesten olevan paikoillaan  hihna aukaistuani Nelli läksi kuin tykin suusta niin jotta lumi vain pöllähti. Ensin pinkaistiin vika suuntaan ja jouduin hieman huutelemaan  vaikka nopeasti Nelli kyllä jälleen otti suunnan kohti jälkiä, ja siitä se päivän työsarka alkoi.

  paikoillaan odottelu ja hieman pidempi jahtitauko kiiimasta johtuen oli saanut Nellin kuumenemaan  ja hetken päästä alkoi Nelli haukahtelemaan yöjäljelle joka kyllä sitten suhteellisen nopeasti muittui kiivaaksi ajoksi. Vaan hyvin nopeasti jouduin toteamaan jotta Nelli oli vaihtanut jäljitettävän alku hötäkässä ja käytöksestä päätellen totesin ajettavan olevan ihan metsäjänis. No eipä siinä auttanut muu kuin asetella passi-miehiä uudelleen. Passit miehitettyäni  uudelleen läksin ottamaan itsekkin siirtymää ihan ajolenkin takalaidalle ja kulkiessani vilkaisin tutkaa nähdäkseni mitä ajossa tapahtui. Huomasin että Nelli juoksutti jänistä aivan kohti kaveriani ja hetken mietin että soitanko ja varoitan tulevasta yllätys vieraasta. Hylkään ajatuyksen koska Nelli oli jo todella lähellä meitä sillä kuitenkinhan siinä olisi käynyt niin että kun olisin soitanut niin juuri silloin jänis olisi ollut paikalla. Ja ei mennyt kauaa kun kuusikon laidalla kajahti laukaus. Kävelen paikalle ja kerkeän jo onnitella kaveriani joka kyllä palautti meidät maan pinnalle. "Sorry ei jääny" kuului vastaus.  Ja niin ajo jatkui edelleen. Vilkaisu tutkaan osoitti ampumisesta huolimatta jäniksen kiertävän samaa rinkiä edelleen joten pidimme passit paikoillaan. Itse pidin kaverini ajan tasalla että missä mennään toivoen jotta vieraani pääsisi kaadon suorittamaan. Vaan hetken päästä näen valkoisen aaveen lipuvan hiljakseen kuusikossa nostan jo aseeni, mutta totean matkaa olevan liikaa joten jätän ampumatta. Kohta vieressä oleva kaverini toteaa että hänen on poistuttava kun ansiotyö kutsui joten siirryin itse hänen paikalleen passiin. Hetken päästä yllättäen n. 45-50 m selkäni takana oli jänis tulossa kohti tietä nosto ja puristus matka jatkuu ja puristan uudelleen jänis tekee pienen ympyrän siinä penkalla ja ennen kuin kerkeä saada uutta panoista piippuun on jänis jo mennyt pikamarssia tien toiselle puolelle. Jänöllä näytti olevan tällä kertaa onnettaret puolellaan. Kaksi miestä, minä itse ja kaverini veti ihan rehelliset pummit. Naurahdan kaverilleni että jos mie olisin tuo jänis tekisin kyllä välittömästi loton. Ja kun Nelli tuli ajolla jälkeä myöten, sujuvasti hän jatkoi työtään parikertaa kyllä pysähtyi siinä kuusikossa noustessaan rinnettä ylös vilkaisten minua hyvin hyvin syyttävästi ikään kuin olisi sanonut "Tumpelo kyllä tuohon olisi pitänyt jäniksen jäädä" tai siltä Nellin ilme ainakin näytti.   Ja tottahan se oli kyllä siihen olisi pitänyt jäniksen kaatua, mutta täys pummi mikä täys pummi  :D

Ajo jatkui edelleen ja tällä kertaa ei jänis enää halunnut tien ylitystä koettaa ja jäi pyörimään pienelle alalle. Kun neljä kierrosta oli mennyt totesin kaverilleni että mennäänkö perään kun ei taida enää tähän tielle tulla. Niimpä kaverini kanssa läksimme siirtymään ajon tuntumaan ja paikalle päästyämme karu totuus paljastui miksi jänis ei halunnut sieltä enää poistua. Siell missä Nelli jänistä pyöritti oli tehty hakkuita ja jänis veti rinkiä ajourilla jotka oli lämpimästä kelistä huolimatta aivan jäiset ja huomasimme jo Nellin jäljellä veritippoja. Nyt koira kiinni ja heti. Nelli kerkeää vielä yhden lenkin juosta ennen kuin pääsen tuntumaan ja saan hänet kiinni, ja olihan jo etutassuihin kerennyt tulla pienet kulumat anturaan vaan hyvä jotta sain Nellin kiinni jotta ei kerennyt vauriot pahemmaksi mennä. Siinä kun kävelimme kohti kotia huomasin Nellin tehdessä pissiä että nyt ei ole kaikki kohdallaan miksi Virtsa oli likaisen rusehtavaa ? Kiimasta oli noin kolme viikkoa ei kai vaan ole tullut kohtu tulehdusta tulee ensimmäisenä huoli. Virtsa sitten iltaa kohden kirkastui, mutta kun kävimme iltalenkillä nellin tehdessä isompaa tarvetta huolestuin todella. Uloste oli aivan musta puoli kiinteä hieman limainen. Silloin minä rupesin naputtelemaan eläinlääkärin numeroa puhelimeen. Tuut tuut tuut........       eläinlääkäri on auki jne.... päivystävän eläinlääkärin tavoittaa numerosta .....   Soitto uuteen numeroon ja taas vastaaja soita numeroon .....  Vihdoin puhelimen hetkisen hälyytettyä sieltä vastaa hyvin tutun kuuloinen naisääni. Jes eräs meidän ystävämme oli päivystävänä eläinlääkärinä joka todella osaa asiansa. Ensimmäisenä epäilys kohtutulehduksesta kun kuuli virtsan väristä, mutta se mahdollisuus hylättiin koska väri oli muuttunut normaaliksi ja juominen oli normaalilla tasolla ja koiran yleis vointi oli pirteä. Mutta uloste ensimmäinen kysymys oli onko teillä rotanmyrkkyä ? Ei meillä mutta naapurista en tiedä ja siellähän Nelli oli ajon aikana pyörähtänyt. Siinä vaiheessa aloin jo todella huolestua. vilkaisu ikeniin ja korviin ei antanut myrkytystilasta mitään viitteitä joten kun koiran yleisvointikin oli virkeä epäili hän Nellin vain syöneen jotain sopimatonta joka olisi hieman ärsyttänyt suolta josta johtui nuo reaktiot ulosteissa. niimpä ohjeina oli puurodietti paripäivää jotta suolisto saisi rauhoittua ja seurailu seuraavaan päivään. Ja mikäli ulostessa olisi vielä jotain tavallisuudesta poikkeavaa niin heti tohtorin paikkeille. Mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin ja Nellillä ei ollut mitään vakavampaa ja oireetkin katosi kyllä seuraavaan päivään mennessä joten pelkkä puuropaasto tällä kertaa riitti.


Niipä miesten töppäilystä huolimatta Nelli loikoili tai siis loikoilee edelleen tyytyväisenä sohvalla kauden hänen osaltaa jo päättyneenä. Toivottavasti saamme ensisyksynä nuo pummit korvattua Nellille korkojen kera. Joten hyvää kevättä kaikille kavereille Nellin puolesta.